Siirry pääsisältöön

Me Poijulaiset

Oho. Heinäkuukin vaihtui jo elokuuksi. Koko Poijun yhteinen kesäaika päättyi siis nyt perjantaina ja maanantaina kaikki palailevat omiin ryhmiinsä.
Seitsemäs kesä... 💖

Seitsemän vuotta sitten, 1.8.2012, avasimme Petrin kanssa päiväkotimme ovet ensimmäisen kerran.  Meillä oli 15 lasta ja kolme työntekijää. Siitä sitten pikkuhiljaa tai oikeastaan voisi sanoa aika nopeastikin ryhmät alkoivat täyttymään. Aluksi siis Laamat ja Vasat täyttyivät ja 1.12.2013 avasimme Alpakat ja myöhemmin 1.5.2016 Guanakot. Nyt meitä Poijulaisia on jo yli 60 ja henkilökuntaakin 11 ja me itse.
Koko historiamme ajan, meille on ollut äärimmäisen tärkeää vahva yhteisöllisyys ja ME POIJULAISET henki. Kesäisin se korostuu ja näkyy parhaimmillaan. Ryhmät yhdistettiin kaikki Vuosaarentielle ennen juhannusta ja toiminta on ollut koko kesän hyvin pedagogisesti suunniteltua ja monipuolista viikon välein vaihtuvine teemoineen. Meidän suunnitelmallista toimintaa korostaa myös se, että kaikki kesän viikkoteemat oli suunniteltu jo toukokuussa. Jokaiselle työntekijälle oli täysin selvää, mikä on minkäkin viikon teema ja lomalta palaavien oli aina helppo hypätä kelkkaan mukaan.
Meillä on myös yhdistetty ryhmien toimintaa syksyisin ja keväisin mm. liikunnoissa ikätasoisesti ja pidämme yhteisiä juhlia ja tempauksia pitkin vuotta. ME POIJULAISET henki näkyy kaikkialla, niin sisäpiirissä kuin ulkomaailmaankin.
On mahtavaa toimia johtajana ja omistajana tällaisessa työyhteisössä, jossa kaikki puhaltavat yhteiseen hiileen ja auttavat toisiaan ryhmästä riippumatta. On ollut upeaa seurata myös lomamme aikana, kuinka hyvin kaikki on toiminut, juuri kuten oli pedagogisesti suunniteltukin. Olemme niin ylpeitä päiväkodistamme ja siellä työskentelevistä kasvattajista lapsista puhumattakaan. Parempaa ei ole.. ei oikeasti ole!
Tätä meille niin tärkeää Poijun henkeä lähdetään taas vahvistamaan tulevana KAHDEKSANTENA toimintakautena.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Poijun uusi normaali vai.. mitähän vielä tulevaisuus tuo....

 Puoli vuotta on vierähtänyt tätä meidän uutta normaalia. Taakse päin katsottuna aika on kulunut todella nopeasti. Kevät ja kesä suhahtivat ohi ja nyt on jo syksykin pitkällä ja joulu häämöttää.😀 Aika on ollut monimuotoinen ja jännä. Me päädyimme aloittamaan uuden normaaliarkemme ulkotoiminnalla. Mahtavaa huomata, miten lapset ja henkilökunta ovat päässeet ideaan mukaan. Kaikkea voi ja pystyy tekemään ulkona. Parhaimmillaan lapset ulkoilevat ja liikkuvat päivittäin jopa 6 tuntia.  Lähdemme joka päivä ulos heti aamupalan jälkeen. Ryhmät suuntaavat lähimaastoihin pitämään aamupiiriä ja toteuttamaan päivän ohjelmaa. Aistiseikkailut, jumpat, askartelut yms onnistuvat luonnon keskellä. Muskarit on pidetty kaikissa ryhmissä sisällä samoin eskareiden ja viskareiden pöytätason tehtävät. Samalla saavat myös ohikulkijat nauttia meidän puuhista. Iloinen laulu-/leikkihetki rannalla saa mukaansa myös iloisia ohikulkijoita. Piristää varmasti jokaista tässä nykyisessä tilanteessa, jossa kor...

Vasojen muskari

Huhtikuun muskari Vasoille Tämä olisi ollut alkuperäinen suunnitelma muskariin, mutta tilanteesta johtuen ryhmille on pidetty yhteisiä muskareita, joissa on ollut Spotifyn listalta löytyviä kappaleita.   Kaikilla muskariryhmillä on alkulaulun jälkeen joku Laulavalla kynällä tehty laulu. Uutta asiaa on lähestytty niin, että ensimmäisellä kerralla Johanna on piirtänyt kuvan paperille ja sen jälkeen lapset ovat saaneet piirtää sitä sormilla omaan käteen tai jalkaan. Sen jälkeen samaa kuvaa on piirretty useamman kerran kaverin selkään ennen kuin se on piirretty paperille. YouTubesta löytyy yksi esimerkki laulusta hakusanalla " Laulau Piirrän kukkasen ". Yhtä hyvin laulupiirtämistä voi tehdä muillakin lauluilla. Alkulauluna muskareissa on jokaiselle lapselle erikseen laulettava laulu, jonka aikana taputetaan perussykettä joko käsillä, käsillä reisiin tai näitä kahta vuorotellen. "X (lapsen nimi) on tullut muskariin, muskariin, muskariin. X on tullut muskariin. ...

elämää päiväkodissa koronan keskellä

Elämme hurjaa aikaa. Tiistaina 10.3. meillä oli Petrin kanssa kaikki pakattu ja odotimme kuumeisesti jo elokuussa 2019 varattua lomamatkaa Vietnamiin. Minä laskin jo tunteja lennon lähtöön, jonka oli tarkoitus lähteä seuraavana päivänä. Suuret odotukset olivat ladattu. 💖 Ensimmäistä kertaa yrittäjinä seitsemään vuoteen kesken toimintakauden me olimme lähdössä lomareissulle pidemmälle kuin Tallinnaan Toisin kuitenkin kävi. Iltapäivästä tuli tekstiviesti sekä Finnairilta että matkatoimistolta, että matka on peruttu Vietnamin asettamien viisumimuutosten vuoksi. Itkuhan siinä ensin tuli. Kotona katsottiin sitten äkkilähtöjä, josko kuitenkin lämpöön mentäisiin. Otettiinkin sunnuntaille lähtö Kanarialle; kun lomakin kerran tässä on ja kaikki huolehdittu pitkillä päivillä etukäteen Poijuun lomamme ajaksi. Koronatilanne kuitenkin eli päivä päivältä ja suositukset lisääntyivät. Päätimme Petrin kanssa, että tämä loma vietetään, nyt sitten mökillä. Me emme lähde mihinkään ulkomaille jo esim...