Siirry pääsisältöön

Poijun uusi normaali vai.. mitähän vielä tulevaisuus tuo....

 Puoli vuotta on vierähtänyt tätä meidän uutta normaalia. Taakse päin katsottuna aika on kulunut todella nopeasti. Kevät ja kesä suhahtivat ohi ja nyt on jo syksykin pitkällä ja joulu häämöttää.😀

Aika on ollut monimuotoinen ja jännä. Me päädyimme aloittamaan uuden normaaliarkemme ulkotoiminnalla. Mahtavaa huomata, miten lapset ja henkilökunta ovat päässeet ideaan mukaan. Kaikkea voi ja pystyy tekemään ulkona. Parhaimmillaan lapset ulkoilevat ja liikkuvat päivittäin jopa 6 tuntia. 

Lähdemme joka päivä ulos heti aamupalan jälkeen. Ryhmät suuntaavat lähimaastoihin pitämään aamupiiriä ja toteuttamaan päivän ohjelmaa. Aistiseikkailut, jumpat, askartelut yms onnistuvat luonnon keskellä. Muskarit on pidetty kaikissa ryhmissä sisällä samoin eskareiden ja viskareiden pöytätason tehtävät. Samalla saavat myös ohikulkijat nauttia meidän puuhista. Iloinen laulu-/leikkihetki rannalla saa mukaansa myös iloisia ohikulkijoita. Piristää varmasti jokaista tässä nykyisessä tilanteessa, jossa korona tuntuu aloittavan uuden kiihtymisen.

Aamupäivän touhujen jälkeen palaamme Poijuun lounaalle ja lepohetkelle. Vähemmän lepäävät ulkoilevat myös odottaessaan nukkuvien kavereidensa heräämistä. Välipalan jälkeen kaikki siirtyvätkin pihalle leikkimään ja odottamaan kotiin lähtöä. Ulkona olemme nähneet mahtavia mielikuvitusleikkejä. Metsä onkin mitä parhain oppimis- ja leikkiympäristö. Leikit ovat pitkäkestoisia ja voivat jatkua päiviä. Ja voitte uskoa, että pitkien ulkoilujen jälkeen ruoka myös maistuu.🍚🍛🍜 Onneksi meillä on Petrin tekemää monipuolista ja terveellistä kotiruokaa.

Vältämme tässä tilanteessa yleisiä puistoja ja tiloja ja emme käytä julkisia liikennevälineitä, ulkona on vain niin hyvä olla ja toimia. Ilmojen viiletessä onkin hyvä huomioida hyvä kerrospukeutuminen ja ehjät sadevaatteet. Odotamme innolla talvea ja toivottavasti saisimme tänä vuonna lunta, joka innostaa taas uusiin leikkeihin ja touhuihin. Vesi-, muta-, ja kuraleikit tulevat varmasti tutuiksi loppuvuoden aikana, mikäli Helsingin sää toteuttaa mustan ja harmaan loppusyksyn kaavaa. Toki onhan säätilatkin heitelleet vuosi vuodelta, joten positiivisin mielin vaan odottamaan lämmintä ja kuivaa syksyä, joka päätyisi runsaslumiseen talveen.🌞

Toivon kovasti, että uusi koronan kiihtymisvaihe olisi lyhyt ja yhteiskunta pystyisi pyörimään sekä ihmiset noudattaisivat ohjeistuksia ja ennen kaikkea pysyisimme kaikki terveinä.💜

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

KEVÄTJUHLA 2019

Huomenna se on taas esillä, kauden kohokohta. KEVÄTJUHLA! Lapset ovat innokkaina harjoitelleet omia esityksiään sekä opetelleet myös muiden ryhmien esitysten lauluja. n.64 innokasta Poijulaista odottaa innolla huomista esiintymistä vanhemmille ja mummeille, kummeille, tädeille ja sedille. Tässä vielä avattuna ohjelma, mikä teitä mahdollisesti odottaa juhlissamme. Meille Poijulaisille yhteisöllisyys on tärkeää. Kaikki, ihan jokainen ryhmä kuuluu Poijuun ja kantaa ylpeänä sitä upeaa Poijulaisten viittaa. Siksi myös juhlamme ovat aina yhteiset ja nautimme toistemme seurasta sekä tekemisistä. Lapset tuntevat kaikki aikuiset ja päin vastoin. MAHTAVAA!! Toukokuussa olemme harjoitelleet kaikkien ryhmien muskareissa sekä oman ryhmän esityksiä että opetelleet toisten ryhmien lauluja. Alla huomisen kevätjuhlan ohjelma: Piilometsän säveliä Vuosaaressa  to 23.5. klo 18, Vuosaaren lukion auditorio Kanteleet (Laamat ja Alpakat) Pilvilampaat Kuka menee metsään? Vasat Kenel

Kevät etenee

Ihanaa herätä aamulla ja lähteä avaamaan päiväkoti. Päiväkodin pihalle tultaessa 06.15 kaikkialla on valoisaa. Mustarastaat laulavat aamulurituksiaan. Olen itse niin kevät- ja kesäihminen. Tuntuu, että heräisin eloon valon mukana. Ehkä moni muukin ajattelee samalla lailla 😊 Tämä alkuvuosi on edennyt vauhdikkaasti. Tuntuu, että maanantain jälkeen huomenna onkin jo perjantai. Aivan uskomatonta. Yksi eskareistani kyseli tänään, montako viikkoa hänellä on vielä koulun alkuun. Äkkiseltään hänen kanssa laskettiin, että jos nyt on viikko 13 ja koulu alkaa viikolla 32, niin 19 viikkoa. Se aika hurahtaa nopeasti. Ja aina, ihan joka kerta, on hyvin tunteellista laskea nämä veijarit koulutielle. Osan olen tuntenut jo Vasa-ajoista. Ovat siis kulkeneet kanssani hyvinkin pienestä lähtien. Rakkaita ovat kaikki. Yksi minun periaatteita onkin, että haluan tuntea ihan kaikki lapset henkilökohtaisesti. Se ehkä rajoittaa huimaan laajentumiseen 😂. Rakastan höpsötellä kaikkien kanssa ja kaikki myös hö

Vasojen muskari

Huhtikuun muskari Vasoille Tämä olisi ollut alkuperäinen suunnitelma muskariin, mutta tilanteesta johtuen ryhmille on pidetty yhteisiä muskareita, joissa on ollut Spotifyn listalta löytyviä kappaleita.   Kaikilla muskariryhmillä on alkulaulun jälkeen joku Laulavalla kynällä tehty laulu. Uutta asiaa on lähestytty niin, että ensimmäisellä kerralla Johanna on piirtänyt kuvan paperille ja sen jälkeen lapset ovat saaneet piirtää sitä sormilla omaan käteen tai jalkaan. Sen jälkeen samaa kuvaa on piirretty useamman kerran kaverin selkään ennen kuin se on piirretty paperille. YouTubesta löytyy yksi esimerkki laulusta hakusanalla " Laulau Piirrän kukkasen ". Yhtä hyvin laulupiirtämistä voi tehdä muillakin lauluilla. Alkulauluna muskareissa on jokaiselle lapselle erikseen laulettava laulu, jonka aikana taputetaan perussykettä joko käsillä, käsillä reisiin tai näitä kahta vuorotellen. "X (lapsen nimi) on tullut muskariin, muskariin, muskariin. X on tullut muskariin.