Marraskuu jo lähestyy puoltaväliään, kyllä aika menee nopeasti. Viikot vilisee niin vauhdilla, ettei perässä meinaa pysyä.
Liikunnan puolella olemme ehtineet paljon. Aloitimme elokuussa ulkoliikunnalla kaikissa ryhmissä. Kaikissa jumppissa on pohjalla liikuntaleikkikoulun tavoitepohjat. Ihan meidän pienimmätkin tekevät ikätasoisesti ja monipuolisesti erilaisia kehonhallinta harjoituksia. Liikkuminen erilaisissa maastoissa eritavoin vahvistaa kehoa monipuolisesti. Liikunta kun tehdään vielä leikkien varjolla, säilyy mielekkyys ja into liikkumiseen iästä riippumatta.
Säiden muututtua epävakaisemmiksi, siiryimme sisäjumppiin. Pienimmät jumppasivat päiväkodin sisätiloissa ja isommat Vuosaaren urheilutalon tatamilla. Urheilutalolla jumpat sisälsivät aina pienen nassikkapainiosuuden. Tässä painottui pääasiassa oman kehon hallinta ja erilaiset liikkumistaidot. Jumppamme kaiken ikäisillä pitävät sisällään kannustuspiirin, energianpurun, perusliikkeen harjoituksen, suhde ryhmään tai pariin harjoituksen sekä loppurentoutuksen. Yleensä jumpissa on innokasta väkeä.
Syyslomalla ei ollutkaan näitä ohjattuja ja varattuja vuoroja, joten liikuimme pääasiassa ulkona retkeillen. Meille on äärimmäisen tärkeää ulkoilla paljon, säällä kuin säällä.. (no, ei nyt ihan myrskysäällä kaatosateessa). Harjoittelemme ja totuttelemme liikkumaan jalan paikasta paikkaan. Samalla opetellen liikkumista ympäristössä. Pienimmätkin meillä tottuvat nopeasti kävelyyn ja matkojen pituuden kasvavat vähitellen. Ulkona lapsilla on vauhdikkaita juoksuleikkejä, pelejä ym aikuisten ohjaamia tai lasten itsensä kehittämiä leikkejä. Metsiin ja pihoille lapset innostuvat rakentelemaan jos minkäkinlaisia leikkejä. Raitis ulkoilma on kyllä parasta, liikunnan, taiteellisen kokemisen, levon ja ravinnon lisäksi.
Syysloman jälkeen kaikki yli kolme vuotiaat siirtyivät niin odotetun luistelun pariin Vuosaaren jäähallille. Siellä on vahvasti nähtävissä se kehitys, mitä näiden kuuden vuoden on lapsissa tapahtunut. Ensimmäisenä vuonna jäällä oli paljon epävarmuutta, mutta nyt selkeästi, kun kehon hallintaa on harjoiteltu jo ihan pienenä, se näkyy myös jäällä menemisessä. On ollut upeaa seurata tätä kehitystä. Jäähallilla on myös yleisöluisteluvuoro sunnuntaiaamuisin.. Käykää vanhemmat ihmeessä lastenne kanssa siellä luistelemassa.
Jäähallissa käymme nyt yhteensä kuusi kertaa. Sen jälkeen liikumme tonttuillen lähiympäristössä.
Sisätilamme muuntautuvat tarvittaessa jumpparadoiksi yms.. mutta parasta liikuntaa lapset saavat lähiympäristössä liikkuen. Siksikään emme jämähdä sisälle, vaan tarjoamme lapsille mahdollisuuden toiminnallisuuteen. Nyt vaan olisi ihana saada sitä lunta, jotta leikit ulkona jatkuisivat mielekkäinä. Sekin taitaa joskus olla aikuisen ajatusmaailmassa tuo sadeilman mielekkyys... Kuralätäköt ojineen yms saattavat olla mitä parhainta mielikuvitusmaailmaa lapsen ajatuksissa.
Meillä on erilaisia liikuntakortteja käytössä, joiden avulla pystyy helpottamaan siirtymä- /odottelutilanteita. Lasten turha istuttaminen tai seisottaminen ryhmässä paikoillaan lisää levottomuutta. Lapset tykkäävät näistä "hatusta vedetyistä" jumpista kovasti. Välillä on kuitenkin pakko myös osata rentoutua ja rauhoittua. Nämä tilanteiden rauhoittamistempaukset voivat olla myös musiikillisia. Voidaan käyttää kehoa soittimina ja laulaa erilaisia lauluja. Laulaen saattaapi joskus mennä vaatteetkin ripeästi päälle..
Vuoden vaihteen jälkeen 5-6- vuotiailla alkaa uimakoulu ja nuoremmilla ulkoliikunta.. Toivotaan luonnon jäitä...
Liikunnan puolella olemme ehtineet paljon. Aloitimme elokuussa ulkoliikunnalla kaikissa ryhmissä. Kaikissa jumppissa on pohjalla liikuntaleikkikoulun tavoitepohjat. Ihan meidän pienimmätkin tekevät ikätasoisesti ja monipuolisesti erilaisia kehonhallinta harjoituksia. Liikkuminen erilaisissa maastoissa eritavoin vahvistaa kehoa monipuolisesti. Liikunta kun tehdään vielä leikkien varjolla, säilyy mielekkyys ja into liikkumiseen iästä riippumatta.
Säiden muututtua epävakaisemmiksi, siiryimme sisäjumppiin. Pienimmät jumppasivat päiväkodin sisätiloissa ja isommat Vuosaaren urheilutalon tatamilla. Urheilutalolla jumpat sisälsivät aina pienen nassikkapainiosuuden. Tässä painottui pääasiassa oman kehon hallinta ja erilaiset liikkumistaidot. Jumppamme kaiken ikäisillä pitävät sisällään kannustuspiirin, energianpurun, perusliikkeen harjoituksen, suhde ryhmään tai pariin harjoituksen sekä loppurentoutuksen. Yleensä jumpissa on innokasta väkeä.
Syyslomalla ei ollutkaan näitä ohjattuja ja varattuja vuoroja, joten liikuimme pääasiassa ulkona retkeillen. Meille on äärimmäisen tärkeää ulkoilla paljon, säällä kuin säällä.. (no, ei nyt ihan myrskysäällä kaatosateessa). Harjoittelemme ja totuttelemme liikkumaan jalan paikasta paikkaan. Samalla opetellen liikkumista ympäristössä. Pienimmätkin meillä tottuvat nopeasti kävelyyn ja matkojen pituuden kasvavat vähitellen. Ulkona lapsilla on vauhdikkaita juoksuleikkejä, pelejä ym aikuisten ohjaamia tai lasten itsensä kehittämiä leikkejä. Metsiin ja pihoille lapset innostuvat rakentelemaan jos minkäkinlaisia leikkejä. Raitis ulkoilma on kyllä parasta, liikunnan, taiteellisen kokemisen, levon ja ravinnon lisäksi.
Syysloman jälkeen kaikki yli kolme vuotiaat siirtyivät niin odotetun luistelun pariin Vuosaaren jäähallille. Siellä on vahvasti nähtävissä se kehitys, mitä näiden kuuden vuoden on lapsissa tapahtunut. Ensimmäisenä vuonna jäällä oli paljon epävarmuutta, mutta nyt selkeästi, kun kehon hallintaa on harjoiteltu jo ihan pienenä, se näkyy myös jäällä menemisessä. On ollut upeaa seurata tätä kehitystä. Jäähallilla on myös yleisöluisteluvuoro sunnuntaiaamuisin.. Käykää vanhemmat ihmeessä lastenne kanssa siellä luistelemassa.
Jäähallissa käymme nyt yhteensä kuusi kertaa. Sen jälkeen liikumme tonttuillen lähiympäristössä.
Sisätilamme muuntautuvat tarvittaessa jumpparadoiksi yms.. mutta parasta liikuntaa lapset saavat lähiympäristössä liikkuen. Siksikään emme jämähdä sisälle, vaan tarjoamme lapsille mahdollisuuden toiminnallisuuteen. Nyt vaan olisi ihana saada sitä lunta, jotta leikit ulkona jatkuisivat mielekkäinä. Sekin taitaa joskus olla aikuisen ajatusmaailmassa tuo sadeilman mielekkyys... Kuralätäköt ojineen yms saattavat olla mitä parhainta mielikuvitusmaailmaa lapsen ajatuksissa.
Meillä on erilaisia liikuntakortteja käytössä, joiden avulla pystyy helpottamaan siirtymä- /odottelutilanteita. Lasten turha istuttaminen tai seisottaminen ryhmässä paikoillaan lisää levottomuutta. Lapset tykkäävät näistä "hatusta vedetyistä" jumpista kovasti. Välillä on kuitenkin pakko myös osata rentoutua ja rauhoittua. Nämä tilanteiden rauhoittamistempaukset voivat olla myös musiikillisia. Voidaan käyttää kehoa soittimina ja laulaa erilaisia lauluja. Laulaen saattaapi joskus mennä vaatteetkin ripeästi päälle..
Vuoden vaihteen jälkeen 5-6- vuotiailla alkaa uimakoulu ja nuoremmilla ulkoliikunta.. Toivotaan luonnon jäitä...
Kommentit
Lähetä kommentti